”Kotimatka sujui periaatteessa ihan hyvin, mutta se kesti kokonaisuudessaan 27 tuntia ja kun päälle tulee 10 tunnin aikaero-rasitus, niin meillä on molemmilla veto aika vähissä. Kotona siis, väsyneinä mutta onnellisina!”
Näin kirjoitin edellisestä pidemmästä, Kalifornian matkastamme. Nyt voisin toistaa nuo sanat siten tarkentaen, että nyt aikaero oli 11 tuntia ja kotimatkan kesto hotellin ovelta kotiovelle 40 tuntia (!) mukaan lukien 17,5 tunnin lento Aucklandista Dohaan. Onneksi ihan näin pitkiä matkoja ei tarvitse enää tehdä, sillä vaikka Uusi-Seelanti olikin hieno ja kaunis maa, niin ainakin meille se oli once in a life time -kokemus.
Matkamme kulki siis Dohan kautta Aucklandiin ja muualle pohjois-saarelle, sieltä lentäen etelä-saarelle ja lopulta monia hienoja kokemuksia rikkaampana takaisin kotiin.
Nuo punaiset viivat kuvaavat lentomatkoja, siniset bussimatkoja, sillä poikkeuksella, että Greymouth-Christchurch -väli kuljettiin junalla.Maapallo näyttää uusiseelantilaisen näkökulmasta vähän erilaiselta kuin täältä Suomen nurkilta. Se on hyvä muistaa, silloin ymmärtää senkin, etteivät Suomen tai Euroopankaan tapahtumat vaikuta ihan yhtä tärkeiltä kaikkialla maailmassa.